Viestin lähettänyt Deleted - Mar 28, 2015 18:24:38 GMT 2
NIMI: Kalinda Banda
IKÄ: 0-12v (12.6.1980)
VERI: Puhdasverinen
TYLYPAHKA: Korpinkynsi
RYHMÄT: Tupansa huispausjoukkueessa lyöjänä. Kaksintaistelukerhossa.
TAIKASAUVA: Mahonki. 9 tuumaa pitkä, joustaa hieman. Ydin yksisarvisen häntäjouhi. Ei ole voitettavissa, vain perittävissä. Sopii parhaiten muodonmuutos- ja muistitaikoihin.
ASUU: Kummisetänsä ja tämän vaimon luona. Ravensbury Ave, Morden, Lontoo.
PERHE:
Adoptioisä, Filip Andrei Logan (s.1933) [kutsuu joskus, vanhasta tottumuksestä kummisedäksi]
Adoptioäiti, Hetty Karen Logan (s.1952) [kutsuu joskus, vanhasta tottumuksestä kummitädiksi]
Biologinen isä, Farooq Banda [Siddharth] (s.1945. Palasi kotimaahan heinäkuussa 1984.)
Biologinen äiti, Pandita Banda [Radhika Apte Tamil] (s.1947. k. 8.8.1982)
HARRASTUKSET: Kalinda lukee mieluusti kirjoja ja sarjakuvia. Sen lisäksi hän piirtää mielellään paljon kuvia ja on melko hyvä siinä. Kalinda tykkää kuunella musiikkia, ja hänellä on kotona, oma vinyylilevykokoelma. Kalinda pitää My Little poneista ja keräilee niitäkin, samoinkin suklaasammakoiden mukana tulevia velhokortteja.
Jästimaailmassa pelaa pesäpalloa, taikamaailmassa Huispausta. Lisäksi hän on erittäin huimapäinen lentäjä.
Lemmikki: Puoligäätä, nimeltä Salem. Salemin häntä on leijonamainen, mutta jästit näkevät sen normaalina kissanhäntänä. Ulkopuolisille tulee usein sellainen mielikuva, että Salem on vain itsepäinen kolli. Kynsii epäluotettavia tyyppejä aika herkästi. On erittäin kiintynyt Kalindaan ja on pari kertaa jopa, tuonut eksyneen tytön kotiin takaisin. Myös Kalindan kasvattivanhempia kohtaan, Salem on rauhallinen. Toimii äkkipikaisesti ja sähisee monille, pitäen nuo kaukana itsestään.
~ Syntymämitat: 1,5kg ja 46cm
~ 3-6kk: 5-7kg ja 59-63cm
~ 12-18kk: 10-12kg ja 74-81cm
~ 3v: 15kg ja 94cm
~ 6v: 18kg ja 114cm
~ 8v: 22kg ja 121cm
~ 10v -27kg ja 135cm
~ 12v: 33kg ja 145cm
~ 14v: 38kg ja 152cm kasvupyrähdys -->
~ 16v: 51kg ja 166cm
~ 18v: 52kg ja 166cm
Kalindalla on hieman pyöreähköt kasvot ja sysimustat, pitkät hiukset. Hän on ihonsa hempeän okra ja silmät ruskeat ja nauravat. Huulilla on useimmiten leveä hymy, joka paljastaa hampaat.
Kalinda käyttää mieluusti lasten koruja. Vaatteinaan mieluiten pitää jotain rentoa. Mm.trikooasusteet ovat suosiossa, samoin tennarit, sillä hän on aktiiviliikkuja.
Hän rakastaa värejä ja käyttää niitä vaatteissa ja koruissa. Hänen asunsa ovat yleensä siistit. Kalinda tykkää yhdistellä vähän erilaisia kokonaisuuksia ja olla näyttävä. Juhlatilaisuuksiin, hän pukeutuu yleensä intialaiseen sariin, sillä tahtoo siten kunnioittaa perinnettä. Salwar Kamizeja hän pitää yöasuina.
KUVISSA: Sparsh Khanchandani
LUONNE:
Kalinda on yleensä reipas ja melko vilkas lapsi. Toisinaan hän heittäytyy tunteiden mukaan ja saatta uhmanpäiten kokeilla rajojaan. Hänellä on hämärät muistikuvat äitinsä kuolemasta ja isänsä pois lähdöstä. Toisinaan hän ajattelee vanhempiaan, mutta ei oikein osaa yhdistää kumpaankaan mitään selkeää tunnetilaa. Isän poissaoloon hän yhdistää vain kysymysmerkkejä ja hämmennystä. Joskus hän vetäytyy yksinäisyyteen, sulkeutuu omiin ajatuksiinsa ja tuijottaa surumielisesti eteenpäin. Hän ei kuitenkaan ole niitä, jotka jäävät suruunsa rypemään, vaan hän nostaa päänsä kuitenkin aina lopulta pinnalle, joko yksin tai sitten muiden avulla. Tytön pyrkimykset ovat aina ylös päin, joten pinnaltakin hän yrittää vielä ylemmäs, sillä rakastaa lentämistä ja häntä kiehtoo uudet asiat. Hän katsoo mielellään komedioita, kauhuja ja trillereitä. Lisäksi Kalinda on perso makealle. Erityisesti suklaasammakot, saavat hänen makuhermonsa heittämään volttia.
Eläinten kanssa, tyttö tulee hyvin toimeen ja hoitaa niitä mielellään. Hän osaa kohdella niitä lempeästi ja lähestyy niitä aina rauhallisesti ja osaa kunnioittaa eläinten tilaa, minkä hän tietää tärkeäksi mm. hevoskotkien kohdalla. Kalinda on hyvin sitoutunut pitämään salaisuudet ja lupaukset. No jos uudenvuoden lupaukset jätetään laskuista pois, sillä niitähän harva pystyy pitämään, mutta vähänkään vakavammat lupaukset, hän pitää, mikäli se on vain hänestä itsestään kiinni. Luottamus aikuisiin rakentuu vaihtelevasti. Joihinkin hän luottaa helpommin, kun taas joidenkin on vaikea saada luottamusta syntymään lainkaan.
Tyttö on perussiisti ja hänen huoneensa on harvoin kaaoksessa. Hän pitää järjestelmällisyydestä, vaikka joskus siellä onkin kaaos, niin se ei yleensä kauaa kestä, sillä varmasti Filip tai Hetty siitä huomauttaa, ennemmin tai myöhemmin. Toisinaan Kalindalla on taipumuksia joutua hankaluuksiin, mutta yleensä se on tahatonta ja viatonta. Toki poikkeuksiakin joskus saattaa olla. Kalinda ei ole niitä, jotka tekisivät kepposia muille, mutta saattaa nauraa, jos huomaa että jollekin on sellainen makea pila tehty. Hän on kuitenkin hyväntahtoinen, eikä tahallaan loukkaa ketään, hän ei vain aina ajattele tarpeeksi pitkälle.
Hän lukee mielellään kirjoja ja on hyvin kiinnostunut muodonmuutoksista ja haaveilee animaagiudesta. Siitä asti kun hän on osannut lukea, animaagikirjat ovat olleet eniten käsissä ja Hetty-tädin kanssa on monet seikkailut koettu, kirjojen ja tarinoiden maailmassa.
MENNEISYYS:
Vuonna 1976, Intian Goassa, pienessä jästittömässä kylässä, syttyi kahden velhosuvun välillä riita. Vasta avioituneet Farooq ja Pandita, joutuivat erotetuiksi toisistaan. Panditan isä heittäytyi hankalaksi, sillä hänelle oli selvinnyt Bandan suvun köyhyys liian myöhään ja hän tahtoi tyttärensä rikkaaseen sukuun. Lopulta Pandita vietiin maan alle piiloon ja Farooq vannoi hakevansa hänet. Farooq sai keskusteluyhteyden auki appiukkoonsa, otti tältä lainaa ja lähti vaimonsa kanssa Englantiin, jossa hän sai aloittaa opiskelut.
Bandojen elämä oli köyhää ja alkeellista, pienessä yksiössä, mutta se oli täynnä silti rakkautta. Pandita hoiti kotia ja he saivat valtiolta hieman avustusta elämiseen. Pandita teki siivoustöitä, miehensä panostautuessa opiskeluihin.
Kun Pandita ja Farooq saivat tietää perheenlisäyksestä, pyydettiin Hettyä ja Filipiä epävirallisiksi kummeiksi, johon nämä suostuivat.
Samoihin aikoihin, kun Kalinda syntyi, oli Hetty siirtynyt töidensä suhteen, täysipainotteisesti, taikayhteiskunnan lastensuojelun työpiiriin. Hetty ja Filip olivat läsnä pikkuisen kummilapsensa elämässä tiiviisti ja Farooq vaati, että Loganit, joista oli tullut heidän läheisimmät ja rakkaimmat ystävät, ottaisivat Kalindan huostaansa, jos heille itselleen sattuisi jotai, mikä onneksi vaikutti olevan turha pelko.
Kalindan kaksi ensimmäistä vuotta olivat täynnä turvaa ja rakkautta biologisten vanhempien ja kummivanhempien ympäröimänä, kunnes koitti päivä, joka muutti kaiken. Ja vuonna 1982, kun Hetty ja Pandita lähtivät viettämään likkojen vapaapäivää, Filip ja Farooq repäisivät ja veivät tytön ensimmäiseen huispausmatsiin ja vaikka Kalinda ei paljoa mistään ymmärtänytkään, niin huispauksesta hän kiinnostui ja sen huomattuaan, isä ja kummisetä ilahtuivat ja alkoivat viedä tytärtä matseihin. Tyttö opetettiin pitämään Tutshillin Tornadojen joukkueesta, niinkuin miehet itsekin siitä pitivät. Ensitaikaansa saatiin odottaa melko kauan, mutta surkkiutta ei epäilty kuitenkaan, sillä tyttö oli vielä niin kovin pieni. Ensi taika tulikin vasta, kun hän aloitti alakoulun.
Elokuun 4.päivänä -82 Pandita pyörtyi, kesken työpäivän ja hänet vietiin sairaalaan. Farooq, joka oli vasta valmistunut lakimieheksi ja saanut työpaikan eräästä lakiasiaintoimistosta, riensi sairaalaan, sovittuaan, että Filip päästäisi Kalindan hoitajan vapaalle, ja ottaisi tytön hoitoon. Farooq jutteli lääkäreiden kanssa ja sevisi, että Panditalla oli umpilisäke puhjennut ja paha vatsakalvontulehdus. Farooq kertoi vaimolla olleen vatsakipuja, mutta vaimo oli laittanut sen naistenvaivojen syyksi. Lääkärit ymmärsivät, sen mutta eivät voineet kuitenkaan antaa takeita selviytymisestä. Farooq otti yhteyttä vaimonsa vanhempiin, jotka tulivat katsomaan tytärtään. Pandita kuoli 8.elokuuta 1982 ja Farooq jäi yksinhuoltajaksi.
Farooq otti tyttärensä ja lähti appivanhempiensa ja Loganeiden kanssa Intiaan, jossa hautajaiset vietettiin. Pian Farooq, Kalinda ja tytön kummivanhemmat palasivat Lontooseen. Alkutaival yksinhuoltajana oli hyvin haasteellista, koska Farooq ikävöi vaimoaan ja Kalindakin kysyi koko ajan: "Mittä äiti?" Farooq ahdistui lapsensa tuskasta. Muutamien viikkojen kuluttua, Farooq vei tyttärensä Loganeille hoitoon ja sanoi tarvitsevansa muutaman päivän rauhan itselleen. Loganit ottivat tytön luokseen ja pian päivät muuttuivat viikoiksi.
Kalindan elo Loganeilla, ilman biologisia vanhempia, oli aluksi sekasortoa. Hetty ja Filip järjestivät työvuorojaan niin, että heillä oli aikaa olla tytön kanssa.
Farooq kävi toisinaan katsomassa tytärtään ja ne hetket olivat niin isälle, kuin tyttärellekin, hyvin tärkeitä. Farooqin käynnit kuitenkin harvenivat ja hän lisäsi työntekoaan. Pian Kalinda tunsi isänsä vain ns.huispausisänä, jonka kanssa käytiin Tutshillin tornadojen matseissa, myös Filip oli mukana.
Kalinda rakasti huispausmatseissa käyntejä ja kannusti tornadoja innoissaan ja heilutti käsissään noiden viiriä. Aina kotiin tultuaan hän pölötti kuin papupata Hetty-tädille, kertoen matsista innoissaan ja vaikka Hetty ei huispauksesta niin innoissaan ollutkaan, hän silti kuunteli tarkasti ja kyseli aina välikysymyksiä. Totta kai hän huispauksessa silti oli aina ajantasalla.
Kalindalle tärkeitä hetkiä olivat myös, tarinatuokiot ja lukuhetket, joiden aikana hän istui Hettyn sylissä, nojatuolissa ja kuunteli, kun naisen lempeä ja turvallinen ääni, saattoi tytön mielikuvituksen moniin ihaniin tarinoihin, joissa erilaiset animaagit seikkailivat. Silloin hänen mieleensä heräsi suunnaton halu, olla joskus animaagi. Hän tarkkaili kirjainrivejä, samalla kun Hettyn sormi, tarinan edetessä näytti missä kohti mentiin ja pari viikkoa ennen nelivuotissynttäreitään, Kalinda oppi lukemaan ja alkoi käyttää taitoaan heti hyväkseen, lukemalla lastenkirjoja ja animaagi-juttuja.
Oli yksi asia, mitä Kalinda tahtoi yhtä paljon, kuin animaagiksi. Se oli huispausmestaruus. Täytettyään 4 vuotta, sai Kalinda lahjaksi, biologisen isänsä tekemän luudan. Siinä oli hyvä istua ja se ei noussut liian korkealle tai lentänyt liian nopeaan. Farooq oli löytänyt sopivan loihditun alueen, näytti sen Filipille, joka alueella alkoi opettamaan Kalindalle lentämistä.
Kuukauden kuluttua, Loganit saivat kirjeen Intiasta ja sen sisältö tuli yllätyksenä. Farooq kertoi palanneen kotimaahansa, koska siellä tarvittiin lakimiehiä. Se ei ollut kuitenkaan ainoa syy, hän tahtoi myös kauas Kalindasta, sillä koki oman elämänsä helpommaksi, kun ei tarvitsisi nähdä tytärtään, jota edelleen rakasti. Hän kuvitteli kestävänsä kaiken paremmin, kun ei näkisi ollenkaan lastaan.
Aika ajoin Kalinda esittikin kysymyksiä vanhemmistaan ja sai nähdä noista valokuvia ja kuulla mukavia muistoja, mutta vilkas kun oli, ajatus löysi uuden kohteen varsin nopeasti.
5-vuotiaana Kalinda aloitti Little Morden's School alakoulussa ja alkoi kovasti kärttämään, että Filip opettaisi häntä pelamaan huispausta ja Filipin ei auttanut muu, kuin suostua. Salaa kummisetä oli kuitenkin todella innostunut, kun tytön sisällä oli herännyt huispaussielu. Filip muisteli kouluaikojaan, kuinka hän oli ollut tupajoukkueensa kapteeni ja muisti elävästi ne hetket kun sai kaadon maaliin. Ja tutulla loihditulla alueella, mikä oli heidän kotinsa lähellä, aluksi treenattiin lasten luudalla, mutta kun tytön lyöntitarkkuus ja -voima, sekä tasapaino kehittyivät, hän sai vaihtaa aikuisten luutaan ja harjoitus lisääntyi. Kalinda harjoitteli kieppejä ja voltteja innoissaan, niin että Filip joutui usein tuota toppuuttelemaan, mutta joutui myöntämään, että tytöllä oli lentäminen verissä.
Kalinda yritti hillitä koulussa itseään tunteitaan, sillä hän tiesi, että vahinkotaiat olivat tunteiden kanssa yhtänäisiä, eikä ollut sopivaa taikoa jästien läsnäollessa. Tyttö viihtyi koulussa ja sai heti pari kaveria, jotka innostiva My little pony-heppojen keräilyyn, joita pikkuhiljaa alkoi kertyä. Hän sai joskus jopa kutsua ystäviään kyläänkin ja joskus kummivanhemmat veivät leikkipuistoonkin leikkimään ja seikkaleimaan. Hänen ystäväpiiriinsä kuului myös taikavoimaisia ikätovereita, joiden kanssa viihtyi tietenkin enemmän ja saattoi olla paljon vapaammin.
Lentotaidon kehittyessä, pikkuluuta jäi pois ja hän sai oikean luudan tilalle ja oppi nopeasti hallitsemaan sitä. Husipaustaito ja tarkkuus kehittyivät joka kerta, samoin ketteryys ja voltit.
Huispausharjoitukset Filipin ohjauksessa jatkuivat, pienellä loihditulla alueella ja Hettykin kävi toisinaan katsomassa harjoituksia. Tytöstä oli kehkeytynyt 8-vuotiaaseen mennessä loistava lyöjä ja hän osui ryhmyllä aina sinne, minne Filip kehoitti iskemään. Kaksi kertaa viikossa, Kalinda kävi pelaamassa pesäpalloakin ja onnistui lyömään aina sinne, minne tahtoi. Huispaus ja pesäpallo tukivat toisiaan vahvasti ja tyttö nautti niistä peleistä.
Vaikka Kalinda harjoitteli paljon, hän kuitenkin oli todella ahkera koulussa. Hänen arvosanansa oli kiitettäviä ja hän osallistui aktiivisesti tunneille. Joskus kun häntä haukuttiin hikariksi, hänen pinnansa saattoi palaa ja joskus hän sai toisen liukastumaan tai kompuroimaan, tahattomasti.
Omien harjoitustensa ohessa Kalinda ja Filip kävivät, melkein jokaisessa, Tutshillin Tornadojen peleissä. Muutama matsi jäivät väliit, koska ensin Kalindalle iski tulirokko, sen sammutti vesirokko ja lopuksi hän sai tuhkarokon. Tyttö oli puolitoista kuukautta vuoteen omana ja kummivanhemmat vuorottelivat hoidossa. Tällä kertaa Filip oli se, joka luki animaagiuden saloista ja muodonmuutoksen loitsuista, sillä niitä asioita Kalinda kuunteli mieluiten. Tyttö nukkui paljon, mutta kuunteli hereilä ollessaan mieluiten muodonmuutos ja animaagitarinoita.
Hänelle juotetiin välillä mehua ja hän sai syödä leivonnaisia ja jäätelöä vointinsa mukaan. Kipeänä ollessaan, Kalinda kuunteli paljon vinyylilevyjä, joita hän keräili myös. Kalindan lauluääni on jollain tavalla tumma ja aaltomainen, siksi hän ei laula vieraiden läsnäollessa.
Parannuttuaan, hän oli vielä viikon kotona toipumassa, että tartunta vaara menisi ohi ja sitten hän oli taas innokkaasti menossa koulussa ja pesisharkoissa ja kummisetänsä kanssa huispausharkoissa. Harjoittaen enemmän tasapainoilua ja lentotemppuja, sillä huispauksessa ketteryys olisi aivan yhtä tärkeää, kuin ryhmyn oikeaan suuntaan saaminen.
Kun Tylypahkan aloittaminen lähestyi, tyttö toivoi kovasti saavansa kirjeen koululta, sillä oli hänen suurin haavensa päästä Tylypahkaan, niinkuin kummivanhempansakin. Ennen kaikkea hän tahtoi kummivanhempiensa tavoin päästä korpinkynnen tupaan ja lajitteluhatun alla jännittäminen, oli jotain todella huikeaa. Vielä huikeampaa oli, kun hän pääsi toivomaansa tupaan.
- Makeishiiri
- Vannoutunut Tutshillin Tornado-fani
- Tupajoukkueen lyöjä, toisesta kouluvuodesta asti
