Yleistä keskustelua

Hej, diabetes ja masennus pitävät minua talutusnuorassaan 3 muun diagnoosin kanssa. Nyt minä alan olla kondiksessa... Okei, no en ala. Uniongelmia. Not nice. Hidastelen.

Kiitti =) nukuin viimeyönä, (kolmen viikkoon) edes jotenkin... Torstaina viimeistään terkkarilla puhun tästä tai jo huomenna soittelen. En unohda teitä tyypit =)

Nautin viikonlopusta lähinnä peiton kanssa, toissayönä sain nukuttua pitkästä aikaa kunnolla, mutta viime yö oli taas vähän haasteellisempi, kun unilääke unohtu ottaa ajoissa. Pää laho ja muisti heittelee välillä kovastikin.

Noo Heeei! joo itsellä on nyt verensokerit saatu tasottumaan ja olo on tosiaan keveempi. Tein just eilen huuto.netistä huudon löysin neljä satukirjaa lapsuudestaan (tai kaksi) toinen on eetu-kissa, joka mun käsittelyssä menny rikki ja ihana saada ehjä versio nostalgiaaa... ja sit toinen oli poika söi kilpaa peikon kanssa.. sitten sen peikkokirjan kanssa samaan sarjaan kuuluvat lumikki ja hannu ja kerttu. No joo. pari moxie nukkea, mut ne oli nii söpöt XD

Ja no joo myönnän, että tein huudot, koska mua ärsytti yks sisarusasia ihan hirveesti. Se on nimittäin kumma, että mun pitää olla aina minusta ja Nannusta se, joka uhrautuu. Ois ollu meiän siskosten ilta ruukissa ja mä lupasin mennä sinne junalla, ku Nastiksen autoon mahtuu kaks ja että Nannu tulis takas junalla, ettei mun tarvis säheltää sit enää paluu matkaa, vaan oisin päässy Nastiksen kyydissä takaisin.
No Nannu veti sitten kortin, että mun pitäis tulla junalla, koska sille junalippu maksaa pari euroo enemmän kuin mulla. C'moon! Oisko se ollu niin paha, että maksaa 10e siitä, että kaikilla meillä ois ollut tosi kiva ilta. Mutta mun ilta meni samassa hetkessä pilalle, kun se alko jankkaamaan sitä, että mun pitäs tulla takasiki päin junalla. Sanoin että mulla ei oo varaa kahteen junalippuun. "No mä voin siirtää", Nannu sanoi, mutta tietenkin se tilisiirto olisi tehty MINUN päätililtäni, joka on hänen valvonnassaan, enkä saa itse koskea siihen. Ihanaa tulla lahjotuksi omilla rahoilla. En mä sitten sinne lähtenyt, en tiedä menikö muutkaan, mutta mun ilta meni siinä totaalisesti pilalle. Ois ollu kiva hengata ihan vain siskosten kesken, kattoo leffaa ja pelata jotain. Mulle tuli siitä vaa tosi paha olo, että mun olisi pitänyt olla taas se, joka uhrautuu meistä kahdesta. Jos mä ostan siltä jonku dvd: sarjan tms. Mä saatan antaa sille pari ylimäärästä euroo. Ostin kerran kaupasta dvd:boksin kolmesta leffasta, joista tiesin sen haluavan, annoin sen lahjaksi hänelle. Ostin kerran häneltä yhden kauden amerikkalaista tv-sarjaa, vain koska hän syytti minua yhden levyn naarmusta, joka ei minun käytöstäni ollut tullut. Siksi tämä siskostenillan kulkuongelma latisti minut täysin ja masensi minut täysin.

Kiitos kun täällä on ihania ihmisiä, jotka osaa piristää ja olla vain niin ihania.

Ymmärrän hyvin mielipahasi, Trisja. Itelläki kokemusta - ei tosin perhepiirissä, mutta kuitenkin - ihmissuhteista joissa toinen odotta paljon enemmän mitä itse antaa.
Mutta kuin myös kokemuksesta suosittelen että ei jätettäis mukavia perheen tai hyvän ystävän kanssa yhdessäolon mahdollisuuksia väliin pikkuongelmien takia tai jos asianlaita on millään tavalla järjestettävissä. Koska huomenna voi olla liian myöhäistä, kun toinen on kuollut. Siinä sitä sitten taaksejääneet loppuikänsä toivoo että ei olisi jättänyt sitä-ja-tätä väliin vain siksi että sillä hetkellä turhautti/olisi joutunut maksaan muutaman euron enemmän. Koska siinä tilanteessa joka ikinen mukava hetki ja muisto jonka olisi voinut viettää/muodostaa tuntuu äärettömän kalisarvoiselta eikä toista tilaisuutta enää saa.
Jokaisen perheenjäsenen kannattaa riitatilanteissa aina miettiä kumpi on arvokkaampaa ja tärkeämpää, raha/tasa-arvoisuus vai mahdollisuus viettää aikaa rakkaidensa kanssa. Tottakai tasa-arvoisuus on tosi tärkeää ja ylipäätään ongelmat täytyy ratkaista, mutta ei niiden kannata antaa tuhota liikaa ennen kuin niitä aletaan tosissaan ratkoa.
Soita ihmeessä siskollesi ja puhukaa tuosta ongelmastanne ja koittakaa päästä kompromissiin jos ei muuta, turhaa ja kallisarvoisen yhteisen ajan hukkaa tuollainen säätäminen.

Mäkin mietin jaksanko pystyttää joulukuustakaan...Ainaki pitäis ensin ostaa uusia koristeita. Kyllästyttää jo vähän toi samanvärinen koristelu joka vuosi. Hm...Olohuone on niin iso että kuusi voisi näyttää siellä hyvältä. Tekis melkeen mieli ostaa ihan oikea kuusi tuon muovikuusen sijaan. No, onneks on viel aikaa miettiä.

Jep, ois mahtavaa saada tuota Harryn ja Hunterinki peliä vihdoin eteenpäin.

Whee! Innostuin kirjoitteleen vihdoin hahmoesittelyä myös Hunterin äidistä ja pikkusiskosta. Melko tiiviit ja pienet kuitenkin, eli ne on edelleen vain sivuhahmoja. Lätkäisen ne Hunterin esittelyn perään sitten kun ne on valmiit.

Samalla tulin muuttaneeksi Kingin perheen historiaa huomattavasti noin niinkuin rakenteellisesti, tultuani tulokseen että haluan jotain yhtenäisempää ja vähemmän monimutkaista niiden kuvioihin.
Eli Hunterin pikkusisko Freya on sittenkin Jacobin biologinen lapsi, samasta äidistä eli Carrien lapsi myös. Ja että Jacob & Carrie vain taukoilivat parisuhteestaan ekan velhosodan päättymisen jälkeen, kunnes muutaman kuukauden ero ja Freyan odotus saivat ne takaisin yhteen. Vuosia myöhemmin Hunterin ihmissuteus muutaman muun vain heidän aikuisten välisten ongelmien päälle aiheutti tarpeen Carrielle muuttaa pois ja lopulta Jacob ja Carrie erosivat kokonaan. Tässä välissä on edelleen alkuperäinen kuvio sen pari vuotta. Sitten vuonna '90 kun Carrie palaa perheensä elämään, sen ja Jacobin suhde alkaa pikkuhiljaa syventyä uudestaan ja kaavailen että kesällä 1992 ne palaisi takaisin yhteen.
Tämä tuntuu musta paremmalta rakkaiden hahmojeni suhteen, mutta jättää myös hyvin tilaa kehitellä Jacobille muitakin suhteita.